”Vastuullinen yritys menestyy myös tulevaisuudessa”
Kesko on ainoa yritys, joka on joka vuosi valittu maailman vastuullisimpien yritysten joukkoon. Miten Kesko edistää kestävän tulevaisuuden rakentamista, ja miksi yritys näkee kunnianhimoisen vastuullisuustyönsä tärkeänä?
Tulevaisuuden kehityssuunnat näyttävät huolestuttavilta, jopa synkiltä. Sitran megatrendien mukaan luonnon kantokyky murenee, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy, talouden perusta rakoilee ja hyvinvoinnin haasteet kasvavat. Kestävän tulevaisuuden turvaaminen edellyttää toimintatapojen muutosta – myös yrityksiltä.
Vastuullisuustyö on valtavirtaistumassa erikokoisissa ja eri toimialojen yrityksissä. Vastuullisuutta koskeva sääntely kasvaa jatkuvasti, minkä lisäksi sidosryhmät korkeine odotuksineen kirittävät yrityksiä vaikuttaviin toimiin. Keskon kehitysjohtaja Tiina Suvanto näkee tämän kehityskulun välttämättömäksi.
– Yritysten on edistettävä omalta osaltaan toimia, joilla ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisia isoja, globaaleja muutoksia voidaan hidastaa ja torjua. Yritykset voivat olla – ja niiden pitää olla – mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta.
Suvannon mukaan vastuullisuus tuo aidosti kilpailuetua ja auttaa yritystä menestymään. Asiakkaiden, kumppaneiden ja sijoittajien lisäksi työntekijät ja -hakijat antavat vastuullisuudelle yhä enemmän painoarvoa.
– Jos yritys huomioi kestävyysvaikutukset kokonaisvaltaisesti toiminnassaan, sen liiketoiminta tulee todennäköisesti olemaan vankalla pohjalla myös tulevaisuudessa. Siksi vastuullisuus on digitalisaation ja asiakaskokemuksen rinnalla aivan keskeinen osa Keskon kasvustrategiaa, Suvanto tähdentää.
Keskossa on tehty kunnianhimoista vastuullisuustyötä jo pitkään. Työstä on tullut myös tunnustusta: Kesko on globaalisti ainoa yritys, joka on joka vuosi valittu maailman vastuullisimpien yritysten Global 100 -listalle vuodesta 2005 eli listan perustamisesta alkaen.
– Teimme tänä vuonna kokonaislistalla hienon nousun sijalta 74 sijalle 29, minkä lisäksi meidät valittiin maailman vastuullisimmaksi päivittäistavarakaupan yritykseksi. Tämä kertoo siitä, että pitkäjänteinen työmme on tuottanut tulosta, Suvanto sanoo.
Aamupalasta liikenteen päästöihin
Keskon vastuullisuusstrategian painopisteinä ovat ilmasto ja luonto, arvoketju, ihmiset sekä hyvä hallinto. Näihin teemoihin liittyviä toimia tehdään kullakin Keskon liiketoiminta-alueella eli päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa.
– Voimme vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaisia tuotteita ihmisillä on aamupalapöydässä, miten vihreä siirtymä toteutuu rakentamisessa tai minkälaisia päästöjä liikenteessä muodostuu, Suvanto toteaa.
Suvannon mukaan maailman vastuullisimpiin lukeutuvan yrityksen tavoitteet ja teot näkyvät kuluttajille konkreettisesti esimerkiksi tavallisella kauppareissulla.
– Parkkipaikalla voi näkyä sähköautojen latauspisteitä ja myymälän katolla aurinkopaneeleja. Lisäksi kaupassa on energiatehokas lämmönkiertojärjestelmä. Tuotevalikoimassa on kasvipohjaisia, sertifioituja ja vastuullisesti tuotettuja tuotteita, hän sanoo.
Asiakkaita kannustetaan vastuullisiin valintoihin myös dataa tarjoamalla. K-Ruoka-sovelluksen kautta kuluttaja voi tarkastella esimerkiksi ostostensa kotimaisuustietoja, ilmastodataa ja terveellisten tuotteiden osuutta.
– Oma ostodata toimii neuvonantajana, joka herättelee ajatuksia omista kulutustottumuksista: ostanko oikeasti vaikkapa noin paljon juustoa? Uskomme, että tieto lisää vastuullisia valintoja.
Tavoitteet ohjaavat työtä
Suvanto pitää erittäin tärkeänä, että vastuullisuustavoitteet ja niiden pohjalta tehtävät toimenpiteet ovat kunnianhimoisia ja aidosti vaikuttavia. Tämän vuoksi Kesko on asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.
– Pitkän aikavälin tavoitteemme on vähentää koko arvoketjumme päästöt nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi kannustamme myös tavarantoimittajiamme asettamaan omat päästötavoitteensa, Suvanto sanoo.
Kesko on asettanut myös muille vastuullisuuden osa-alueille omat tavoitteet. Keskolle vastuu ihmisistä merkitsee erityisesti työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin lisäämistä sekä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen vahvistamista.
– Tavoitteenamme on muun muassa lisätä naisten määrää johtotehtävissä, työllistää muuta kuin suomea puhuvia työntekijöitä sekä varmistaa, ettei sukupuolten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Haluamme myös vahvistaa koko K-ryhmän osaamista vastuullisuusasioista, joten olemme laatineet henkilöstölle verkkokoulutuksen – sen on suorittanut jo yli 6 000 työntekijää, Suvanto kertoo.
– Seuraamme hyvinvointi-indeksillä henkilöstömme kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Se on yksi keskeisimmistä KPI-mittareistamme, hän lisää.
Keskolla on merkittävänä työllistäjänä suuri vastuu ja vaikuttavuus: esimerkiksi työhyvinvointia edistävät toimet koskettavat kaikkiaan noin 45 000 työntekijää K-ryhmässä.
– Vastuutamme lisää myös se, että Kesko ja K-ryhmä tarjoavat monille nuorille ensimmäisen työpaikan. Annamme heille käsityksen siitä, mitä työelämä on.
Suvanto pitää tärkeänä, että ihmisiä koskeva vastuullisuus nähdään yritysten keskuudessa yhä merkityksellisempänä. Aiemmin se on jäänyt ympäristökysymysten jalkoihin.
– Tämä on ymmärrettävää, koska ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Ympäristövastuullisuuden historia on myös pidempi, minkä vuoksi työskentely sen parissa on viitekehyksineen ja malleineen strukturoidumpaa. Kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan, ja esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivissä omaa henkilöstöä koskeva vastuullisuus näyttelee melko isoa roolia.
– Vastuullisuustyössä ei voi keskittyä vain yrityksen oman toiminnan parantamiseen. Positiivista muutosta on edistettävä koko arvoketjussa, jotta toimien vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri, Tiina Suvanto sanoo.
Sääntelystä pelisäännöt
Helmikuun lopussa uutisoitiin, ettei EU:n jäsenmailta löytynyt tarvittavaa tukea pitkään valmistellun yritysvastuudirektiivin hyväksymiseksi. Direktiivi olisi velvoittanut Euroopassa toimivat suuryritykset selvittämään toimitusketjujensa ihmisoikeus- ja ympäristöriskit sekä puuttumaan niihin.
– Yritysvastuudirektiivin henki näkyy kuitenkin jo nyt muussa sääntelyssä. Esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa tästä vuodesta alkaen isoja yrityksiä raportoimaan melko yksityiskohtaisesti toimitusketjuistaan, Suvanto toteaa.
Suvanto suhtautuu myönteisesti vastuullisuussääntelyyn mutta myöntää sen vaativan yrityksiltä paljon työtä.
– Vaatimuksiin vastaaminen edellyttää totta kai resursseja. On kuitenkin tärkeää, että kaikenlaiset yritykset tekevät töitä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.
Erityisen hyvänä Suvanto pitää sitä, että sääntely tuo mukanaan pelisäännöt ja helpottaa yritysten välistä vertailua. Tämä hyödyttää paitsi yrityksiä myös kuluttajia.
– Kuluttajat pystyvät omilla ostopäätöksillään edistämään vastuullisuutta, mutta läheskään aina ei ole helppoa selvittää, mikä yritys toimii vastuullisesti ja mikä ei. Esimerkiksi Green claims -direktiivi tulee vaatimaan yrityksiltä perusteita ympäristöväittämilleen, hän kertoo.
Yhteistyötä tarvitaan
– Jos yritys huomioi kestävyysvaikutukset kokonaisvaltaisesti toiminnassaan, sen liiketoiminta tulee todennäköisesti olemaan vankalla pohjalla myös tulevaisuudessa, Tiina Suvanto sanoo.
Suvanto painottaa, ettei vastuullisuustyössä voi keskittyä vain yrityksen oman toiminnan parantamiseen. Positiivista muutosta on edistettävä koko arvoketjussa, jotta toimien vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri.
– Esimerkiksi arvoketjussamme suurin osa päästöistä syntyy muualla kuin omassa toiminnassamme. Tämän vuoksi on täysin selvää, että meidän on kannustettava myös kumppaneitamme asettamaan päästövähennystavoitteita.
– Olemme pyytäneet isoimpia tavarantoimittajiamme raportoimaan päästöistään ja asettamaan tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita vuoteen 2026 mennessä.
Keskolla on yli 20 000 tavarantoimittajaa. Suvannon mukaan hankintaketjuissa huomio kohdistuu erityisesti riskimaiden tavarantoimittajiin.
– Olemme asettaneet tavoitteen siitä, että kaikki riskimaiden tavarantoimittajamme auditoitaisiin sosiaalisen vastuun osalta. Nyt olemme melko lähellä tavoitteen täyttymistä.
Suvanto painottaa, että yritysten on saatava dataa koko ketjusta voidakseen arvioida oman toimintansa vastuullisuusvaikutuksia. Siksi myös Kesko tarjoaa dataa kumppaneilleen ja yritysasiakkailleen.
– Rakentamisen ja talotekniikan puolella iso osa myynnistämme on yritysmyyntiä. Sekä kuluttaja- että yritysasiakkaat näkevät K-Raudan tuotevalikoimasta tiukat kriteerit täyttävät, vastuullisiksi luokitellut tuotteet.
Kasvava joukko
Vastuullisuuden kenttä on hyvin laaja, ja tehtävää on paljon – täysin valmista tulee tuskin koskaan. Suvannon mukaan vastuullisuustyön kehityskulku on ollut edistyksellistä.
– Aiemmin koko kirjo vastuullisuusasioita saattoi olla vain vastuullisuuspäällikön työpöydällä. Nyt yhä useammasta isosta yrityksestä löytyy esimerkiksi ympäristöasioiden ja hankintaketjujen erityisasiantuntijoita. Työnkuvat vastuullisuusnimikkeen alla voivat olla todella monimuotoisia.
Keskolla suoraan vastuullisuuden parissa työskentelee parinkymmenen hengen joukko, mutta Suvannon mukaan monilla muillakin on työnkuvassaan erittäin tärkeä linkki vastuullisuustyöhön. Yhteistyötä tehdään laajasti läpi organisaation.
– Poteroitumalla ei viedä asioita aidosti eteenpäin – vastuullisuus on entistä isomman porukan tekemistä, Suvanto summaa.