Suomen Hyötytuulen IT-päällikkö Risto Pirhonen:
”Keskinäinen luottamus sujuvoittaa yhteistyötä”
Suomen Hyötytuulen maalla ja merellä sijaitsevat tuulivoimalaitokset tuottavat uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa, joka vähentää riippuvuuttamme fossiilisista tuontipolttoaineista ja lujittaa Suomen energiaomavaraisuutta. Hyvät tietoliikenneyhteydet ja toimivat IT-ratkaisut ovat Hyötytuulelle äärimmäisen tärkeitä – ja tämän tiedostaa hyvin myös IT-kumppaniksi valittu VSP.
Suomen Hyötytuuli Oy rakensi maamme ensimmäiset megawattiluokan tuulivoimalat Porin Reposaareen vuonna 1999. Tuulivoima herätti vielä tuolloin monia epäluuloja, jotka kuitenkin hälvenivät sitä mukaa kun osaaminen, tieto ja kokemus alalta karttuivat.
– Tuulivoiman alkutaipaleella teknologia oli pitkälti kokeellista. Isoja tuulivoimaloita ei osattu vielä rakentaa, eikä toiminta ollut taloudellisesti kannattavaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päättäjillä oli kuitenkin kova tarve kehittää uusia ympäristöystävällisiä energialähteitä, joten valtio ryhtyi tukemaan tuulivoimahankkeita, Suomen Hyötytuulen IT-päällikkö Risto Pirhonen kertoo.
Pirhosen mukaan tuulivoimaa voidaan pitää hyvänä esimerkkinä onnistuneesta yritystuesta. Tukea annettiin vaiheessa, jolloin asioita kehitettiin, testattiin ja pilotoitiin. Sen turvin markkinaan tuli valtavasti lisää investointeja ja uusia toimijoita.
– Teknologia kehittyi, tuotantokapasiteetti kasvoi ja kustannustehokkuus lisääntyi. Nyt tuen tarve on vähentynyt tai poistunut, ja tuulivoima on muuttunut kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Vuonna 1998 toimintansa aloittanut Suomen Hyötytuuli perustettiin kahdeksan suuren eteläsuomalaisen energiayhtiön yhteiseksi tuulivoimayksiköksi. Hyötytuuli pyrki kehittämään alan osaamista ja selvittämään muun muassa tuulivoiman kannattavuutta.
– Reilu 20 vuotta sitten yhden megawatin tuulivoimalamme olivat suurinta ja kauneinta, mitä kuvitella saattoi. Tänään liikutaan aivan eri kokoluokissa, Pirhonen naurahtaa.
Merituulivoiman edelläkävijä
Viime vuosina tuulivoima on yleistynyt nopeasti kaikkialla maailmassa. Vuoden 2021 lopulla Suomessa toimi 962 tuulivoimalaa – ja lisää rakennetaan jatkuvasti. Energiantuotannossa asemiaan on vahvistanut erityisesti merituulivoima, jonka edelläkävijöihin Suomen Hyötytuuli lukeutuu. Yrityksen rooli merituulivoiman kehittäjänä on maailmanlaajuisestikin merkittävä.
– Suomen ensimmäinen merituulivoimala valmistui Porin Tahkoluotoon vuonna 2010, ja seitsemän vuotta myöhemmin pilottihanke laajeni kymmenen voimalan merituulipuistoksi. Tahkoluoto oli myös maailman ensimmäinen jäätyvän meren tuulipuisto, Pirhonen kertoo.
Muutaman vuoden kuluttua Tahkoluodon tuotantokapasiteetti kasvaa jälleen. Tahkoluodon laajennushankkeen on määrä valmistua näillä näkymin vuonna 2027, jolloin 40 yli 15 megawatin voimalaa alkaa tuottaa lisää ympäristöystävällistä sähköä. Uuden puiston valmistuttua, Tahkoluodon tuotantokapasiteetti on noin puolet Olkiluoto 3:n tuottamasta energiasta.
Pirhosen mukaan tuulivoimaloita kannattaa rakentaa mieluummin merialueille kuin maalle, koska merellä tuuliolosuhteet ovat paremmat.
– Tahkoluodon laajennushankkeen voimalat rakennetaan hieman nykyistä puistoa ulommaksi merelle, ja ne ovat kooltaan suurempia kuin nykyiset. Isommat voimalat vaativat saman verran huoltoa kuin pienemmät, mutta ne tuottavat merkittävästi enemmän ja tasaisemmin sähköä. Näin ollen kustannustehokkuus paranee edelleen.
Kaiken kaikkiaan Suomen Hyötytuulella on tällä hetkellä seitsemän tuulivoimapuistoa eri puolilla Suomea. Lisäksi rakenteilla on kolme uutta puistoa ja kehitysvaiheessa kuusi.
– Tuulivoiman rakentamiseen liittyvät selvitys- ja lupaprosessit ovat usein pitkiä ja raskaita. On kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi ympäristövaikutukset arvioidaan huolellisesti, Pirhonen huomauttaa.
Vastuullista toimintaa
Ympäristöasiat, paikallisten asukkaiden kuuleminen ja vastuullisuus ovat olleet Suomen Hyötytuulelle tärkeitä toiminnan alusta alkaen.
– Olimme ensimmäisten joukossa selvittämässä muun muassa sitä, kuinka lähelle asutuksia tuulivoimaa voidaan rakentaa. Kun päättäjät vielä pohtivat asiaa, meillä oli jo itse määritellyt minimirajat, joista olemme pitäneet kiinni, Pirhonen kertoo.
– Tuulivoimalat ovat paikallisten ihmisten elämässä noin 25 vuotta, joten halusimme ottaa asukkaiden mielipiteet omaehtoisesti huomioon, Pirhonen lisää.
Suomen Hyötytuuli on myös selvittänyt tuulivoimaloiden vaikutuksia lintuihin. Ennen Tahkoluodon laajennushanketta Hyötytuuli asensi alueelle lintututkan, joka seuraa lintujen lentoa sekä kirjaa muistiin lintujen koon, lentoreitit ja lentonopeuden.
– Tutka tunnistaa lintulajeja, ja meille on kertynyt niistä dataa jo usean vuoden ajalta. Meillä on siis hyvä käsitys siitä, minkälaisia lintuja voimaloiden lähistöllä lentää ja miten ne lentävät.
Pirhosen mukaan alueella asustaa joitakin harvinaisia lintulajeja, kuten merikotkia, joita myös Suomen Hyötytuuli haluaa suojella.
– Tämän vuoksi olemme kytkeneet tutkan voimalaitoksiin siten, että tuulivoimalan pysähtyy automaattisesti, jos tutka havaitsee ison linnun lentävän kohti roottoreita.
VSP:stä osaava ja luotettava kumppani
Voimaloiden toimintavarmuuden turvaaminen vaatii luotettavia IT- ja tietoliikenneratkaisuja, minkä vuoksi Hyötytuuli on kiinnittänyt erityistä huomiota IT-kumppaninsa valintaan.
– Aiemman kumppanimme Satacomin siirtyessä yrityskaupan myötä VSP:lle jouduimme miettimään, minkälaisen toimijan valitsemme uudeksi kumppaniksemme. Monista vaihtoehdoista VSP erottui edukseen kyvykkäänä ja paikallisena yrityksenä, jonka työntekijöistä osa oli meille entuudestaan tuttuja.
Tällä hetkellä VSP toimittaa Hyötytuulelle kaikki yrityksen tarvitsemat IT- ja tietoliikennepalvelut.
– Saamme VSP:ltä tukea myös IT-järjestelmiemme kehittämisessä. Mietimme yhdessä, miten asioita voitaisiin parantaa, ja etsimme uusia ratkaisuja, jotka VSP:n tiimi sitten toteuttaa.
– Yhteistyö ei ole kuitenkaan pelkkää halailua – tämä on vaativa ala, joten hankaliakin haasteita riittää. Kun eteen tulee kriittinen tilanne, apua tarvitaan heti. Näissä tilanteissa on valtavasti hyötyä siitä, että kumppanina ovat tutut osaajat. Pitkäaikainen kumppanuus ja keskinäinen luottamus mahdollistavat joustavan toiminnan vaikeissakin tilanteissa, Pirhonen painottaa.
Ulkoistaminen paras ratkaisu
Pirhonen pitää IT-toimintojen ulkoistamista kaikin puolin järkevänä ratkaisuna. IT-alan asiantuntija huomauttaa, että osaamisen ylläpitäminen vaatii alan kehityksen seuraamisen lisäksi sitä, että erilaisia ongelmatilanteita selvitellään tiuhaan myös käytännössä.
– Vaikka meillä on useampia vaativia kohteita, ei riittävän laajan tukiorganisaation ylläpitäminen olisi kustannustehokasta. Jotta kaikki toimii, tarvitaan valtava määrä osaamista – niitä, jotka ymmärtävät muun muassa palomuureista, virtuaalisista erillisverkoista sekä servereistä ja jotka osaavat konfiguroida niin läppärit kuin printteritkin. Nyt saamme kaiken tarvittavan osaamisen yhdeltä palveluntarjoajalta eli VSP:ltä.
Pirhosen mukaan VSP:stä on ollut iso apu muun muassa laitteiden standardisoinnissa.
– Yhteistyön alkuvaiheessa serveripalvelut järjestettiin uudelleen ja laitteet yhtenäistettiin niiden tultua tiensä päähän. Nyt kaikkialla on samanlaiset laitteet, ja tarvittaessa varaosia löytyy helposti.
– Toimitamme Hyötytuulelle laitteet ja ohjelmistot käyttövalmiiksi asennettuina. Kun laitteet on aika vaihtaa uusiin, vastaamme vanhojen laitteiden tietoturvallisesta kierrättämisestä, VSP:n IT-palvelupäällikkö Jussi Korpela kertoo.
Pirhosen mukaan VSP ymmärtää Suomen Hyötytuulen liiketoiminnan kriittiset vaatimukset ja sillä on valmiudet skaalata resursseja ja palveluja Hyötytuulen tarpeiden mukaisesti.
– VSP on auttanut meitä vaativan IT-kokonaisuuden rakentamisessa ja ollut tukena sen jatkuvassa kehittämisessä. Olemme aina saaneet apua joustavasti ja nopeasti – myös haastavissa tilanteissa ja olosuhteissa.
– Merituulivoimaloiden lähitukipalvelut edellyttävät matkan tekoa lautalla meriolosuhteista riippumatta, joten oikeanlaista asennettakin tarvitaan, Korpela naurahtaa.
Korpela kertoo VSP:n kehittäneen myös omia toimintojaan voidakseen vastata asiakkaansa tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Erityisen paljon on panostettu tietoturvaan.
– Suomen Hyötytuuli on mielenkiintoinen ja erilainen asiakas, jonka kanssa teemme pitkäjänteistä kehitystyötä. Näin saamme olla osaltamme mukana ratkaisemassa isoja ongelmia eli ilmastonmuutosta ja luontokatoa, Korpela sanoo.